Kaasuautoilun ensiaskeleita Keski-Pohjanmaalla
Kaasuautoilu on jäänyt sähköautoilun jalkoihin mediatilassa, mutta etenkin maaseuduilla kaasukonversio voi olla hyvinkin varteenotettava vaihtoehto uusiin ympäristöystävällisempiin käyttövoimiin siirryttäessä.
Kyytiin2 -hankkeen alueella ensimmäiset konkreettiset askeleet kaasuautoilua kohti ovat ottaneet veteliläiset Marko Heikkilä ja Heide Bredarholm. He ovat muuttaneet kaksi Opel-merkkistä autoaan bensiiniautoista kaasuautoiksi.
- Täällä ei ole vielä kaasutankkauspistettä, mutta käymme lähes viikoittain mökillä ja sen matkan varrelle osuukin sitten tankkauspiste, Heikkilä kertoo.
Pariskunnalla on oma korjaamoalan yritys, joten samalla iskulla saatiin kaksi kärpästä. Oma autoilu muuttuu ympäristöystävällisemmäksi ja edullisemmaksi samalla, kun saadaan osaaminen tehdä kaasukonversioita myös muille. Kaasukonversioiden tekemisen heille tuli opettamaan Mikko Ravi Terragas Oy:stä, joka tuo maahan kaasukonversioon tarvittavia laitteistoja.
Mikä kaasuautoilussa on erilaista bensiiniin ja dieseliin verrattuna?
- Eroja on loppujen lopuksi aika vähän. Auto on teknisesti samanlainen kuin ennenkin – polttoaine vain muuttuu. Kyseessä on siis paljon koeteltu teknologia eikä yllätyksiä siinä mielessä ole luvassa. Kaasuautoon vaihtaessa ei tarvitse muuttaa tottumuksiaan niin paljon kuin sähköautoilussa, kertoo Marko Noronen, Kyytiin2 -hankkeen logistiikan asiantuntija.
- Suurin tekijä tällä hetkellä tietysti on tankkausverkosto, jossa on Suomessa iso aukko Keski-Pohjanmaan kohdalla. Kuitenkin Kokkolaan on jo varmuudella tulossa tankkauspiste, joten se palvelisi hyvin kokkolalaisten lisäksi myös Kokkolassa töissä tai harrastuksissa kävijöitä. Kaasukonversio voi tällaisessa tapauksessa olla hyvinkin kannattavaa, Noronen jatkaa.
Kaasuautoilun omavaraisuus kiinnostaa aluekehittäjiä
Kaasuautoilu kiinnostaa kovasti myös Kyytiin2 -hankkeen toteuttajaa, Kaustisen seutukuntaa. Alueella on potentiaalia tuottaa biokaasua omavaraisesti ja kaasuauto sopii pitkien etäisyyksien alueille. Seutukunnassa biokaasuasioita tutkitaan kolmessa hankkeessa: Maaseudun uusi rooli, Kiertoon! ja Kyytiin2. Lisäksi monilla seutukunnan yhteistyöorganisaatiolla on omia biokaasuaiheisia hankkeitaan käynnissä - esimerkiksi Centria ammattikorkeakoulun BioKaMa ja Habitus -hankkeet.
Kaasukonversio kuvina
Video kaasuauton koeajosta
Kaasuautoilun ja kaasukonversioiden faktalaatikko
- Kaasukonversioita eli autojen muuttamista kaasukäyttöisiksi tekevät tietyt alaan vihkiytyneet ja koulutetut autokorjaamot.
- Konversion jälkeen auto on katsastettava.
- Suomeen kaasuautoja maahantuo VAG-konserni (Skoda, Volkswagen, Audi ja Seat), mutta kaasukonversiolla melkein minkä tahansa bensiini- tai dieselauton voi muuttaa kaasuautoksi. Auton on kuitenkin syytä olla perus hyvässä kunnossa.
- Kaasukonversio on järkevämpää tehdä bensiini- kuin dieselautolle.
- Konversiossa näkyvin muutos on kaasusäiliö, joka sijoitetaan yleensä auton tavaratilaan. Moottoritilaan asennetaan lisäksi kaasun ruiskutusjärjestelmä olemassa olevan järjestelmän rinnalla.
- Parhaan hyödyn saa optimoimalla kaasun käyttöä, mutta vanhalla polttoaineella voi ajaa yhtä lailla kuin ennenkin. Näin ollen yhteensä auton kantama voi nousta pitkästi yli tuhannen kilometrin.
- Traficomilta voi saada 1 000 euron tuen kaasukonversion teettämiseen.
- Konversion takaisinmaksu on hyvin lyhyt paljon autoilevalle. Liikenneviraston (2017) tekemän tutkimuksen mukaan Keski-Pohjanmaalla ajetaan eniten Suomessa 21 675 km/vuosi. Keskikokoisen henkilöauton muutostyö näillä ajomäärillä maksaa itsensä taikaisin n. 1,5 vuodessa.
- Biokaasun käyttö polttoaineena vähentää auton CO2-päästöjä noin 85 % verrattuna bensiiniin, kun huomioidaan polttoaineen koko elinkaaren aikaiset päästöt (WTW-mittaus). Maakaasulla vastaava vähennys on noin 25 %.
Lähteet: Markone Oy -haastattelu, Kaasuautoilijat ry, Terragas Oy, Traficom/kaasuauto, Traficom/henkilöliikennetutkimus